Koja

Kirjaudu sisään »

Killat ja kerhot 1965-2002 - Killat edistävät opiskelua ja järjestävät virkistystoimintaa

lokakuu, 1967

Killan tehtävä on toisaalta opiskelua suoranaisesti edistävän toiminnan ja toisaalta virkistystoiminnan järjestäminen. Opiskelua edistävään toimintaan kuuluu kopiokoneen ylläpito, prujujen myynti, tenttiarkiston pitäminen, ammattiaineinfot sekä opintoihin orientoituminen. Virkistystoimintaa ovat sauna- ja lauluillat, virvokkeiden ja kahvin myynti, tempaukset, teatteri- ja konserttimatkat sekä erilaiset liikunta-aktiviteetit. Ekskursiot ja tutortoiminta ovat sekä opiskelua edistävää että virkistystoimintaa.

Tärkeää killan toiminnalle on oma kiltahuone, jonka sohvilla voi rentoutua ja lukea lehtiä tai tehdä harjoitustehtäviä. Kiltahuoneessa opiskelijat kohtaavat toisiaan, pelaavat korttia sekä juovat kahvia tai limsaa. Kiltahuoneessa voi keskustella myös opiskeluun ja harjoitustöihin liittyvistä ongelmista. Useimmilla killoilla on omat kopiokoneensa, joihin killat itse myyvät kopiokortteja. Killoissa on myynnissä myös valmiita luentomonisteita, haalarimerkkejä, laulukirjoja ja erilaista killan omaa rekvisiittaa.

Killan toimintaa organisoi yleiskokouksessa valittu viikoittain kokoontuva hallitus tai raati, jonka jäsenillä on kullekin nimetty tehtävänsä. Lisäksi killoilla on toimihenkilöitä eli toimareita ja toimikuntia. Vanhat killat Rakentajakilta, Arkkitehtikilta ja Sähkökilta kutsuvat edelleen hallitustaan raadiksi. Koneenrakentajakilta käytti raati-nimitystä 1970-luvun puoliväliin asti ja Tekstiili- ja vaatetusinsinöörikilta aina 1990-luvulle asti. Kummankin killan käyttöön on kuitenkin vakiintunut termi hallitus. Kaikki uudet killat käyttävät termiä hallitus.

Kiltojen ja ylioppilaskunnan välisenä linkkinä toimii lukukausien aikana kerran kuussa kokoontuva kiltaneuvosto. Kiltaneuvostossa kokoontuvat kiltojen puheenjohtajat sekä ylioppilaskunnan edustaja, tavallisesti alayhdistysvastaava. Kiltaneuvosto päättää joistakin kaikkia kiltoja koskevista asioista, tekee aloitteita edustajistolle ja hallitukselle sekä kehittää kiltojen toiminnan yleisiä suuntaviivoja. Kiltaneuvosto voi myös perustaa kiltojen jäsenistä toimikuntia.

Kiltalehdet ovat tärkeä osa kiltojen tiedottamista ja identiteetin rakentamista. Kaikki killat ovat ainakin joskus toimittaneet omaa kiltalehteään, ja monille killoille oman lehden julkaiseminen on jo vakiintunut käytäntö vuosikymmenien takaa. Kiltalehdissä tiedotetaan killan tapahtumista ja raportoidaan niistä jälkikäteen. Lehdessä on tavallisesti vakiopalstat päätoimittajalle, killan puheenjohtajalle ja aiemmin usein myös opintoneuvojalle. Lehdissä raportoidaan raadin tai hallituksen päätöksistä ja tärkeistä ylioppilaskunnan asioista. Myös mielipidekirjoitukset, tarinat, vitsit, piirrokset, kerhoesittelyt ja henkilöhaastattelut kuuluvat kiltalehtiin. Myös killan yhteistyökumppanit pääsevät esiin lehden sivuilla. Ekskursioiden tärkeä rooli näkyy myös kiltalehdissä, sillä niissä on usein esitelty ekskursioetiketti ja tietysti raportoitu ekskursioiden tapahtumista. Lehdet ovat kooltaan joka A4- tai A5-kokoisia.

Vanhimmat kiltalehdet ovat muutaman kerran vuodessa ilmestyvät Sähkökillan Sähkösanomat (ilmestynyt vuodesta 1975), Koneenrakentajakillan KoRKkiruuvi (ilmestynyt vuodesta 1976) ja Rakentajakillan TARAKI. Arkkitehtikilta julkaisi 1970-luvun alussa killan omaa tiedostuslehtistä, jonka nimi oli TamArk. Lehden toimittaminen kumminkin loppui, ja vasta 1990-luvun lopussa Arkkitehtikilta aloitti uudelleen oman kiltalehden toimittamisen. Nyt lehden nimeksi tuli Lagerstammbladet, ja se ilmestyy kahdesti vuodessa. Arkkitehtiopiskelija-lehti taas on oululaisten, otaniemeläisten ja tamperelaisten arkkitehtiopiskelijoiden yhteinen lehti, jota kukin arkkitehtikilta toimittaa vuorollaan.

TietoTeekkarit alkoi toimittaa omaa niin sanottua TiTe-lehteä jo syksyllä 1985. Lehti ilmestyi ainoastaan elektronisessa muodossa. Myöhemmin alettiin toimittaa Tampereen TietoTeekkarikillan lehteä, joka on nimeltään Nibble. Sitä julkaisee Tampereen TietoTeekkarien Tuki ry ja toimittaa Tampereen TietoTeekkarikilta.

Automaatiotekniikan kilta Autekin kiltalehti on nimeltään Taukki, Materiaali-insinöörikillan lehti on Moderni materialisti, Ympäristöteekkarikillan lehden nimi on Lehti ja Tekstiili- ja vaatetusinsinöörikilta on julkaissut kiltalehteä nimellä Tvikki. Indecs ja Man@ger julkaisevat yhdessä Infactor-lehteä.

Kiltojen syntyjärjestys
  • Rakentajakilta TARAKI   27.10.1967
  • Koneenrakentajakilta KoRK  7.12.1967
  • Sähkökilta Skilta   8.2.1968
  • Arkkitehtikilta TamArk  14.5.1970
  • Tekstiili-insinöörikilta (myöh. Tekstiili-ja vaatetusinsinöörikilta) TVIK  7.2.1978
  • Tietoteekkarikilta TiTe   14.5.1991
  • Materiaali-insinöörikilta MIK 5.5.1993
  • Automaatiotekniikan kilta Autek  1.1.1996
  • Tuotantotalouden kilta Indecs 1.2.1996
  • Ympäristöteekkarikilta YKI   1.2.1996
  • Teknis-luonnontieteellinen kilta Hiukkanen  2002