Koja

Kirjaudu sisään »

Vuoden kierto Tamperelaisen teekkarin elämässä: Fuksisyksy

syyskuu, 1966

Oman killan tutorit ottavat fuksin hoiviinsa. Tutorryhmässä tutustutaan kampukseen mutta pidetään myös hauskaa. Virallisen puolen askeleet, opiskelijakortin hakemisen ja asunnon etsimisen, opiskelija hoitaa enemmänkin omin neuvoin, mutta ylioppilaskunnan sihteereiden avulla.

Tutor-toiminta on viime vuosikymmenen tuulia korkeakoululla, mutta uuden polven perehdyttäminen teekkarielämään on ollut tapana Tampereen teekkareilla alusta lähtien. Fuksipisteitä kerättiin 1960-luvullakin, mutta ei yhtä juhlatapahtumapainotteisesti kuin nykyään.

60-luvun fuksin otti hoiviinsa killan fuksivääpeli. Fukseilla teetettiin paljon totista työtäkin: talkoita, lehtitilauksien hankkimista, siivousta ja isännöintiä Teekkariklubilla. Iloisistakin pirskeistä, esimerkiksi teekkarilauluilloista tosin sai pisteitä - samoin edellytettiin urheiluun, muun muaassa jumppaan, osallistumista.

Tekniikan opiskelu alkoi Tampereella syksyllä 1965. Jo seuraavaksi syksyksi 1966 päätettiin aloittaa Tampereella fukseja perehdyttävä isovelitoiminta, jota ohjattiin keväällä hyväksytyllä isoveliohjesäännöllä. Ohjesääntö hyväksyttiin virallisesti Tampereen teekkareiden emoylioppilaskunnan TKY:n kokouksessa keväällä 1966.

Fuksikoulutuksen osa-alueiksi luettiin tapakasvatus, teekkarilaulut, ylioppilaskuntaan liittyvä yleistietous, fuksityö ja liikunta. Sitä johtivat fuksikapteeni Pekka Koivisto ja fuksivääpelit Risto Sarso ja Erkki Talvitie.

Riennoissa oli mukana usein koko teekkarijoukko. koska tekniikan ylioppilaita oli ensimmäisellä vuosikurssilla Tampereella vuonna 1965 kaikkiaan vain satakunta, jolloin kaikki mahtuivat helposti yhteen luentosaliin. Tamperelaiset olivat virallisesti Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan TKY:n jäseniä ja Tampereen teekkarit sen yksi alayhdistys.

Ensimmäiset opiskelijat olivat luonnollisesti fukseja itsekin. Se, että raaka fyysinen työ on nykyisinkin yksi keino ansaita fuksipisteitä, lienee peruja ensimmäisten opiskelijoiden tavasta viettää opiskelusyksyään. Opiskelijoilla ei ollut omia toimitiloja, ja ensimmäinen klubi oli sisustettava talkoilla. Domukselta varattu huoneisto, Teekkariklubi, sisustettiin ja kalustettiin fuksityönä Pekka Koiviston johdolla. Teekkari Erkki Alanen teki sisustussuunnitelman ja tarvikkeet saatiin lahjoituksina. Valmiilla klubilla voitiin vuorostaan kouluttutua fuksin uralla eteenpäin osallistumalla lauluharjoituksiin. Reippaan laulun kajauttaminen oli silloistenkin teekkarien mielestä tärkeä teekkarihengen kohottaja.

Killat ja opintotoimisto vastasivat fuksien tutoroinnista aina vuoteen 1993 asti. Työn jälki pääsi lipsumaan epätasaiseksi. Kaikki tutorit eivät paneutuneet tehtäväänsä yhtä motivoituneesti, ilmeni yliopiston fukseille tekemästä kyselystä.

Ylioppilaskunta puuttui tilanteeseen. Tutoreitten valintaa ja koulutusta alettiin valvoa niin, ettei se olisi yksin kiltojen harteilla. Tutoreiksi halavien joukosta pyrittiin seulomaan ne ihmiset, jotka todella halusivat auttaa uusia opiskelijoita sopeutumaan kouluunsa. Ne, jotka ryhtyivät tutoreiksi päästäkseen fuksijoukon siivellä mahdollisimman moniin bileisiin, karsittiin pois. Ylioppilaskunta osallitui opintotoimiston järjestämään tutorien koulutukseen. Nyt fuksit kutsuttiin ensimmäisen kerran kouluun pari päivää ennen varsinaisen opetuksen alkua tutustumaan uusiin ympyröihinsä.

Fuksipistejärjestelmä on kestänyt vuosien varrella joistakin muutoksista ja monista arvosteluryöpytyksistä huolimatta. Vuodesta 1988 1990-luvun puoliväliin pisteiden sijaan kerättiin palapelin paloja, mutta nykyisin on siirrytty passiin, johon fuksipisteet saadaan leimoina. Säännöllisin väliajoin fuksipistejärjestelmää arvostellaan ahdistavaksi ja yhdenmukaistavaksi tai liian juominkikeskeiseksi, mutta silti siitä ei ole vakavissaan aiottu missään vaiheessa luopua.