Koja

Kirjaudu sisään »

Killat ja kerhot 1965-2002: Vanhimmat killat – kiltaperinteen luojat

lokakuu, 1967

Tampereen Rakentajakillan Taraki

Tampereen Rakentajakillan Tarakin perustava kokous pidettiin 27.10.1967. Rakentajakilta on

vanhin Tampereelle perustetuista killoista, ja sillä onkin vahvat perinteet. Jäsenmäärältään kilta ei kuitenkaan kuulu korkeakoulun suurimpiin.

Yksi Rakentajakillan keskeinen perinne on Taavin valinta. Taaviksi valitseminen on kunnianosoitus hyvän kiltahengen luomisesta. Taavi on killassa jonkin aikaa toiminut henkilö, jonka tehtävänä on tarkkailla raadin toimintaa, antaa neuvoja ja kertoa perinteistä. Taavi julkistetaan vuosijuhlassa syksyllä, ja hän on virassaan vuoden. Kaikista vanhoista Taaveista tulee Wanhoja Kähmyjä, ja he kuuluvat yhdistykseen nimeltä Wanhat Kähmyt ry. Nämä Wanhat Kähmyt valitsevat taas seuraavana vuonna uuden Taavin.

Rakentajakillan vuoden suurin tapahtuma on lokakuun puolivälissä järjestettävä vuosijuhla. Kesäisin Tarakin joukkue osallistuu Sulkavan soutuihin, johon otetaan mukaan myös vappuisin käytössä oleva oma saunalautta. Saunalauttaan myydään mainoksia TAYSin lastenpsykiatrian osaston hyväksi, jonka kummi Rakentajakilta on. TAYSin lastenpsykiatrian osaston hyväksi on pariin otteeseen järjestetty myös keväisiä rusettiluisteluja.

Rakentajakillalla on lisäksi monia pienempiä ja perinteikkäitä tapahtumia. Haalarisaunan yhteydessä pidetään Kimble-cup, jossa tehdään rata lattiaan ja pelinappuloina toimivat ihmiset. Munabileperinne alkoi 1980-luvulla, jolloin kilta tarvitsi kipeästi rahaa. Munabileissä valitaan vuoden muna ja mitellään muna- ja mämmiaiheisissa kilpailuissa. Munateemaa käytetään Rakentajakillassa muutenkin, sillä vuosijuhlassa tietyt henkilöt saavat kunnian nauttia Taavin maljan, joka on kossupaukku ja raaka kananmuna.

Moskan pelaaminen kuuluu oleellisesti Rakentajakillan perinteisiin. Moska on korttipeli, jonka maailmamestaruudesta kilpaillaan aina keväisin. Maailmanmestari saa palkinnoksi kiertopalkinnon Moska-Mooseksen, jota säilytetään kiltahuoneessa. Kiltahuoneessa pitää majaa myös Tarakin oma maskotti vaaleanpunainen pantteri Svante. Ekskursioperinnettä Rakentajakilta on pitänyt yllä järjestämällä kaksi ekskursiota vuodessa, joista ensimmäinen on fuksiekskursio Helsinkiin Suomen Rakennusinsinöörien Liiton toimistoon.

Alkuvaiheessa Rakentajakillan toiminnassa keskeistä oli nimenomaan opiskeluviihtyvyyden lisääminen. Poikkeavaa muihin kiltoihin verrattuna oli se, että Rakentajakilta pysytteli myös 1970-luvulla erossa poliittisesta toiminnasta, vaikka opiskelijatoiminta muuten oli tuolloin varsin politisoitunutta. Rakentajakillan opintotoimikunnan toiminta oli kuitenkin vilkasta, ja killalla oli oma ulkomaanharjoittelurahasto.

Tarakin perinteisiin kuuluu myös Oltermannin valitseminen. Oltermanni valitaan professorikunnan joukosta aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Oltermannin tehtävänä on toimia killan, opiskelijoiden ja osaston henkilökunnan välisenä yhdyssiteenä. Oltermanni neuvoo kiltaa mikäli tarpeellista sekä osallistuu killan tapahtumiin. Oltermannilla on myös oma palstansa killan jäsenlehdessä.

Rakentajakillan toimintaa leimasi varsinkin alkuaikana pyrkimys rakennusalan opiskelijoiden voimien yhdistämiseen. Rakentajakilta teki yhteistyötä Otaniemessä ja Oulussa toimivien rakentajakiltojen kanssa. 1970-luvun alussa järjestettiin Tampereella ensimmäiset Suomen rakentajateekkarien neuvottelupäivät. Sittemmin SRT-päivät kuihtuivat kokoon, kun rakennustekniikan opetus lopetettiin Oulun yliopistosta. Samoin NBT-konferensseja (Nordisk Byggteknolog Konferens) järjestettiin jo Rakentajakillan alkuaikoina. Merkittävä Rakentajakillan yhteistyökumppani on Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Rakentajakillan puheenjohtajat ovat olleet kukin vuorollaan opiskelijajäseninä RIL:n hallituksessa sekä RIL:n Pirkanmaan osaston hallituksessa.

Talouden suhdannevaihtelut ovat vuosikymmenien mittaan vaikuttaneet selvästi Rakentajakillan toimintaan. Silloin kun rakennusalalla on mennyt hyvin, on Tarakinkin ollut helpompi saada sponsoreita ja rahaa on ollut enemmän käytettävissä. 1990-luvun alkupuolella elettiin vaikeita hetkiä, kun koko rakennusosasto uhattiin lopettaa. Tämä tietysti vaikutti myös Rakentajakillan toimintaan. Uhka kuitenkin väistyi ja Rakentajakilta pystyi taas keskittymään toiminnan kehittämiseen ja perinteiden vaalimiseen.

Rakentajakillan ensimmäinen kiltamerkki teetettiin suunnittelukilpailun jälkeen vuonna 1970. Voittajamerkin suunnitteli arkkitehtiopiskelija Esa Arponen. Raadin arvostelun mukaan merkki on ”muodoltaan yksinkertainen, sisältää monikäsitteisesti rakennusalaan ja kehitykseen viittaavaa symboliikkaa”.

Koneenrakentajakilta KoRK

Myös Koneenrakentajakilta KoRK on vanha ja perinteinen kilta. Se perustettiin vain muutama viikko Rakentajakillan perustamisen jälkeen 7.12.1967. Nykyään Koneenrakentajakilta on korkeakoulun kolmanneksi suurin kilta, ja se on toiminnaltaan korkeakoulun aktiivisimpia. Koneenrakentajakillan jäsenmäärä oli vielä 1990-luvun alussa yli tuhat. Sittemmin jäsenmäärä on kuitenkin pienentynyt, koska Koneenrakentajakillasta on erkaantunut kolme uutta kiltaa: Automaatiotekniikan kilta (Autek), Materiaali-insinöörikilta (MIK) ja Ympäristöteekkarikilta (YKI).

Koneenrakentajakillan järjestämistä vuosittaisista tapahtumista perinteisimpiä ovat KoRK-Cruising ja Kone-Cup. KoRK-Cruising, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1980, on syksyinen risteily Pyhäjärvellä. Kone-Cup taas on leppoinen jalkapalloturnaus Ahvenisjärven kentällä. Kone-Cup järjestetään vuosittain syysbommaripäivänä.

Myös Bommarit kuuluvat KoRKin historiaan, sillä bommarit olivat aluksi nimenomaan koneopiskelijoiden järjestämiä. Ensimmäiset bommarit Day Before -bileet järjesti vuonna 1983 KoRKin loppuekskursioryhmä. Myöhemmin kuitenkin bommarit siirtyivät minkä tahansa ryhmän järjestettäväksi. Bommareitten historiaan liittyen KoRK järjesti vuonna 2000 pikkujoulubommarit nimellä Nostalgiabommarit.

Koneenrakentajakillan perinteisiin kuuluvat myös lauluillat. Lauluperinne onkin Koneenrakentajakillassa ollut aina suuressa roolissa. Jo vuonna 1968 Koneenrakentajakilta valitsi oman lukkarinsa. KoRKin rooli oli merkittävä myös Suomen konekiltojen yhteisen laulukirjan Wirsun syntymisessä vuonna 1980.

Vuosijuhlia Koneenrakentajakilta juhlii vuosittain. Tavaksi on vakiintunut järjestää joka vuosi akateemiset vuosijuhlat. Koneenrakentajakilta on vuosien mittaan järjestänyt myös omia hauskoja tempauksiaan. Esimerkiksi vuonna 1976 kilta lähestyi rahapajaa, koska tarvittiin 25 pennin kolikko. Killan kopiokone toimi 20 pennin kolikolla, mutta kustannusten nousun takia oikeampi hinta olisi ollut 25 penniä.

Koko Koneenrakentajakillan historian ajan se on osallistunut vuosittain Koneteekkarien Neuvottelupäiville ja ollut vuorollaan järjestelyvastuussa tapahtumasta. Neuvottelupäivistä onkin muodostunut tärkeä yhteistoimintamuoto koneteekkarien välille. Myös Pohjoismaisille koneteekkaripäiville Koneenrakentajakilta on lähettänyt edustajiaan. Koneenrakentajakilta on koko historiansa ajan tehnyt tiivistä yhteistyötä myös ammattiainekerhojen kanssa.

Koneenrakentajakilta oli mukana 1970-luvun politisoitumisessa. Raadin kokouksissa otettiin kantaa muun muassa valtion ulkopolitiikkaan, maailman ihmisoikeuskysymyksiin ja Opetusministeriön linjavetoihin. Poliittisia ristiriitoja oli tuolloin myös killan sisällä, ja mielipiteitä esitettiin kärjekkäästikin. Kaikki olivat kuitenkin äänioikeutettuja, toisin kuin aivan kiltahistorian alussa. Oppipojilla eli ensimmäisen vuoden opiskelijoilla ei aluksi ollut äänioikeutta yleiskokouksissa, mutta vuonna 1970 killan sääntöihin tehtiin muutos, jonka mukaan oppipojillakin on äänioikeus.

Sähkökilta

Tampereen Teekkarien Sähkökilta, tuttavallisemmin Skilta, perustettiin 8.2.1968. Sen virallinen lyhenne on SK. Sähkökilta on suuri ja perinteinen kilta, jonka jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti. Sähkökillan alkutaipaleella fuksit eivät kuitenkaan saaneet olla killan varsinaisia jäseniä, vaan niin sanottuja fuksiulkojäseniä. Käytäntö kuitenkin muutettiin myöhemmin.

Killan pitkän historian aikana on ehtinyt muodostua monia perinteitä. Vuosijuhlaperinne Sähkökillassa on aina ollut vahva. Killan 15-vuotisjuhlia varten vuonna 1983 hankittiin killalle oma lippu sekä juhlakravatti. Vuosijuhlien lisäksi merkittävimpiä killan tapahtumia ovat vapun aikaan järjestettävä KumipelausISO, kauden avajaissauna KooVeen sauna ja keväisin järjestettävä Hervannan pubikierros Keskiasteen välitutkinto. Sähkökilta on vuosien mittaan myös osallistunut Suomen sähkökiltojen yhteistyökokouksiin.

Jo vuonna 1969 Sähkökilta sai ensimmäisen emäntänsä. Koska sähköosastolla ei vielä opiskellut yhtään naista, valittiin emännäksi sairaanhoito-oppilaitoksen opiskelija. Ensimmäiseksi Oltermannikseen kilta valitsi professori Osmo Hassin vuonna 1970. Perinne kuitenkin katkesi ja seuraava Oltermanni valittiin vasta vuonna 1982. Sähkökillan luoma perinne on myös vuoden luennoitsijan valinta. Ensimmäisen kerran vuoden luennoitsija valittiin vuonna 1981. Merkittävä vuosi killan historiassa on vuosi 1978, jolloin sähköosasto muutti Hervantaan. Samalla Sähkökilta sai käyttöönsä oman kiltahuoneen uudesta Sähkötalosta.

Myös ekskursioperinne Sähkökillalla on vahva. Perinteisesti on järjestetty kaksi ekskursiota syksyllä ja kaksi keväällä. Syksyn ensimmäinen ekskursio on fuksiekskursio, jolle pääsee vain fuksit ja tutorit. Syksyn toinen on kotimaan rankka. Kevään ekskursiot ovat normaaleja yksipäiväisiä yritysvierailuita sähköalan yrityksiin.

Sähkökilta on historiansa aikana ehtinyt järjestää erilaisia tempauksia. Esimerkiksi toukokuussa 1969 Skilta teki WC:n työnnön maailmanennätyksen, jonka tunnus oli ”Teekkarit lähtevät asialle… ja sillä siisti”. Tilaisuus alkoi kuntojumpalla ja palopuheella Tampereen Keskustorilla. Yleisöä oli kehotettu tungoksen välttämiseksi saapumaan paikalla hyvissä ajoin. Kevyttä puurakenteista puuseetä työnnettiin noin 22,5 kilometriä. WC päätyi professori Pekka Ahosen kesämökille professorin 50-vuotisjuhlan kunniaksi.

 1970-luvun alussa politiikka alkoi tulla mukaan myös Sähkökillan toimintaan. Skilta laati ja allekirjoitti monia yhteiskunnallisiin ja opintososiaalisiin asioihin liittyviä julkilausumia. Skilta ei esimerkiksi asettanut ehdokkaita sähköosaston osastoneuvostoon, koska se piti koulun hallintoa epädemokraattisena. Myös rauhanliikkeessä Sähkökilta oli aktiivinen.

SIK-hymni

Kun mä phuksina tänne taapersin,

en tiennyt mitä sähkö on.

Meni innosta pieni pää sekaisin,

laulukirja oli tarpeeton.

Mulla kavaletti nabla ja kosini fii oli

öisinkin mielessä;

hetken taistelin, itkin sitten ymmärsin:

tässä jotakin on pielessä.

:,: Sillä arvonimi ’teekkari’ sovi sulle

ei, jos vain Maxwell aikasi vei.

Kylmää kaljaa juo ja

nauti nuoruudesta. :,:

Tampereen Arkkitehtikilta TamArk

Tampereen Arkkitehtikilta TamArk kuuluu neljän vanhimman killan joukkoon. Ylioppilaskunnan edustajisto hyväksyi 14.5.1970 Arkkitehtikillan perustamisen. Arkkitehtiosasto sijaitsi vuoteen 1996 asti Tuomiokirkonkadulla Tampereen keskustassa. Syrjäinen sijainti muuhun korkeakouluun nähden on vaikuttanut Arkkitehtikillan toimintaan. Vasta kun osasto oli kotiutunut Hervantaan, ovat arkkitehtiopiskelijat alkaneet tulla mukaan teekkariyhteisöön. Nyttemmin arkkitehtiopiskelijoita on toiminut jopa ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajina. Arkkitehtikilta on muihin kiltoihin verrattuna erikoinen siinä mielessä, että Arkkitehtikillan jäsenistä ei valmistu diplomi-insinöörejä, vaan arkkitehtejä. Arkkitehtikillalla onkin vahva identiteetti, sillä arkkitehtuuri ei ole vain tuleva ammatti, vaan usein elämäntapa.

Keskeinen perinne Arkkitehtikillassa on mielikuvitushahmo Kondrad Lagerstamm, joka on seikkaillut vuodesta 1975 asti opiskelijoiden tempauksissa. Kondrad on Suomen ensimmäinen virtuaaliopiskelija, joka osallistuu usein arkkitehtikilpailuihin. Kondradin kilpailutyö on usein kasattu opiskelijaryhmän jämämateriaaleista, joista onkin saatu aikaan varsin hullunkurisia tekeleitä. Kondrad-jäyniä on ollut vuosien saatossa useita. Onpa arkkitehtiosastolle tullut joskus postiakin Kondrad Lagerstammin nimellä. Myös opintorekisteriin on kirjattu suorituksia Kondradille. Kerran Kondrad teki ennakkotehtävät arkkitehtiopiskelijoiden pääsykokeita varten. Luonteeltaan Kondrad Lagerstamm on herrasmies, hän ei tee mitään moraalisesti arveluttavaa.

Yhteisen Arkkitehtiopiskelija-lehden lisäksi Arkkitehtikilta tekee muutenkin tiiviisti yhteistyötä otaniemeläisten ja oululaisten arkkitehtikiltojen kanssa. Yhteistyö oli vilkkainta killan alkuaikoina ja toisaalta taas aivan viime vuosina vuosituhannen vaihteessa. Arkkitehtikilta tekee yhteistyötä myös Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn kanssa.

Arkkitehtikilta oli vahvasti mukana 1970-luvun politisoitumisessa. Äänenpainot olivat välillä hyvinkin kriittisiä. Kilta vaati opetukseen lisää yhteiskunnallista opetusta ja oli kriittinen ylioppilaskunnan toimintaa kohtaan. Esimerkiksi vuonna 1972 se järjesti vaihtoehdon teekkarivapulle. Alkuvuosina kilta järjesti myös useita omaan alaansa liittyviä yleisötilaisuuksia.

Tekstiili- ja vaatetusinsinöörikilta (TVIK

Koneenrakentajakillan alaisuudessa toimiva ammattiainekerho Tekstiiliteekkarit perustettiin maaliskuussa 1975. Edellisenä syksynä olivat ensimmäiset tekstiiliteekkarit aloittaneet opiskelunsa Tampereella. Tekstiilitekniikan opetus siirtyi Otaniemestä Tampereelle, koska opetuksen oli järkevää olla siellä, mihin alan teollisuuskin oli pitkälle keskittynyt. Huhtikuussa 1978 Tekstiiliteekkarit irtautui Koneenrakentajakillasta ja muuttui omaksi killakseen, jonka nimeksi tuli Tekstiili-insinöörikilta. Nimi muutettiin kuitenkin heti samana keväänä Tekstiili- ja vaatetusinsinöörikillaksi (TVIK) vaatetusteknologian tultua mukaan opetukseen.

Tekstiili- ja vaatetusalan teekkareiden historia ylettyy kuitenkin Tekstiiliteekkarienkin aikaa kauemmas. Helsingissä toimi nimittäin Koneinsinöörikillan alainen Tekstiilikerho, joka oli perustettu jo vuonna 1947. Kerho muuttui Tekstiili-insinöörikillaksi (TIK) vuonna 1955. Helsinkiläisen Tekstiili-insinöörikillan lopetettua toimintansa, on tamperelainen Tekstiili- ja vaatetusinsinöörikilta jatkanut sen perinteitä.

TVIK on korkeakoululla toimivista killoista kaikkein pienin. Vuosittain otetaan sisään vain parikymmentä uutta opiskelijaa. Tvikkareista suurin osa on naisia, sillä miehiä opiskelijoista on vain noin 20 prosenttia.

TVIKin toiminnassa on kaksi keskeistä perinnettä: ystävänpäiväbileet ja palavaihtarit. Ystävänpäiväbileissä kilta vaihtaa isäntää, ja vapun aikaan järjestettävissä palavaihtareissa ommellaan haalarimerkkejä ja haalarin osia. Tvikkareitten tanssiesityksiä ja muita ohjelmanumeroita on nähty monissa eri vuosijuhlissa ja muissa bileissä.

Vuosijuhlat Tekstiili- ja vaatetusinsinöörikilta järjestää viiden vuoden välein. Jokavuotisia vuosijuhlia korvaamaan on järjestetty keväisin nimpparibileet. Samoin vuosittaisiin perinteisiin kuuluu puurojuhlat pikkujoulun aikaan.