Koja

Kirjaudu sisään »

Kymmenen vuoden taival Tupsulaan 1976-1988

tammikuu, 1976

1970-luvun teekkariasuntopulan versoja on Kaukajärven omaleimainen teekkariasuintalo Tupsula. Vuonna 1976 Tampereen Tasa Oy perusti Tampereen Teekkarisäätiön ja lahjoitti sille tontin Kaukajärveltä, kun kaupunginosaa kaavoitettiin. Säätiössä olivat mukana myös Tampereen kaupunki, TTKY ja TTKK. Oman asuntolan odotettiin valmistuvan ripeästi, ehkä tupsulakkien kotipesä nousisi Kaukajärvelle jo parissa vuodessa.

Monet poliittiset tahot pitivät teekkareiden omaa asuntolahanketta arveluttavana. TAMYn edustajien pitkälti hallitsema TOAS ei suostunut hallinnoimaan teekkariasuntolan asukasvalintaa, sillä teekkareiden omaa asuntolaa pidettiin turhana irtiottoyrityksenä. TOAS:n tuen puuttuessa hankkeelle ei löytynyt rahoittajaakaan, sillä vain joitakin vuosia aiemmin opiskelija-asuntosäätiöitä Suomeen perustettaessa oli tehty se poliittinen linjaus, että julkista rahaa opiskelija-asumiseen saisivat vain viralliset säätiöt.

Seuraavalla vuosikymmenellä poliittinen ilmasto kääntyi suotuisammaksi. TOAS lähti Teekkarisäätiön kanssa mukaan Kaukajärven Opiskelijatalo Oy:öön, jotta Tupsulalla olisi omistusjärjestelyjen puolesta mahdollisuus toimia itsenäisesti. Nyt hankkeelle voitiin alkaa etsiä rahoitusta. Valtion ehdollinen lainavaraus rakennushankkeelle saatiin vuonna 1985.

Kahden tarjouskilpailun jälkeen talolle löydettin sopiva rakennusurakoitsija. Suuri osa työstä jätettiin kustannusten säästämiseksi omalle kontolle. Sampo Korppoo kerjäsi rakennusmateriaaleja mielikuvitusta säästämättä: muun muassa tiilille ja lukoille luvattiin ilmainen sadan vuoden kestotesti.

Tupsulan peruskivi muurattiin syyskuussa 1987. Tilanteesta kertoo tyhjentävästi Tupsulan peruskirja:

”Entisen satamatyöntekijä Mauno Koiviston ollessa presidenttinä, Cristoffer Taxellin opetusministerinä, Jaakko Nummisen opetusministeriön kansliapäällikkönä, Timo Lepistön Tampereen teknillisen korkeakoulun rehtorina, merkonomi Jarmo Ranilliacuksen Teekkarisäätiön puheenjohtajana, teekkari Pekka Jussilan ylioppilaskunnan puheenjohtajana, Veikko Vennamon ollessa eläkkeellä ja Juice Leskisen asuessa Tampereela muurattiiin Kaukajärven Opiskelijatalo Oy:n eli TUPSULAN peruskivi.

Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Pekka Ilveskoski ja rakennuttajana oli Tampereen Teekkarisäätiö, pääurakoitsijana toimi porilainen Elementtityö Oy. Tupsulaan tulee 21 teekkariasuntoa 42 tupsupäälle. Kokonaispinta-ala on 1122.0 neliömetriä ja pihaan on ostetti 25 kurttulehtiruusua. Tupsulan rakennustyöt alkoivat kesäkuussa 1987 ja sen pitäisi valmistua maaliskuussa –88. Kustannusarvio on 5,3 miljoonaa markkaa.

Tämän peruskiven ”päärapparina” toimi Tampereen apulaiskaupunginjohtaja, Teekkarisäätiön puheenjohtaja DI Lars Zilliacus. Mukana roiskimasa oli myös erinäinen määrä rakennuttajan ja urakoitsijoiden edustajia sekä tietysi edustava Teekkaridelegaatio.

Tähän peruskiveen on laitettu mm. Tiedeyhteisölehti Anturin numero, Oy Alko AB:n tuorein hinnasto, Suomen vapahtaja V.I. Leninin rintakuvapatsas ja Tupsulan kellopeli, joka soittaa kaunista saksalaista sävelmää – myös Internationaalina tunnettua – kerran vuorokaudessa ainakin sadan vuoden ajan.”

Koska Tupsula rakennettiin suunnitteluvaihteesta lähtien juuri teekkariasuntolaksi, siitä voitiin tehdä omien tarpeiden ja mielitekojen mukainen. Sauna ja siihen liittyvät oleskelutilat tehtiin riittävän isoiksi ja varmasti viihtyisiksi. Sisäinen tietoverkko vedettiin valmiiksi muiden sähkötöiden yhteydessä, vuosikausia ennen tietoa Internetin maailmanvalloituksesta.

Tupsulan ensimmäisiksi asukkaiksi valittiin ahkeria, ylioppilaskunta- ja kiltatouhuissa aktiivisia, äänekkäitä, näkyviä ja ennen kaikkea toisiaan sietäviä teekkarihahmoja eikä linja ole siitä vuosien varrella muuttunut. Tupsulan asukkaat eli klaani valitsee itse uudet asukkaat, joilla on mahdollisuus perustella valintaansa hyvinkin persoonallisin argumentein. Valinnassa painottuvat hauskan persoonallisuuden ohella talossa tarvittava talkoohenkisyys.

Talkoohengellä on ollut käyttöä niin Tupsulassa kuin sen ulkopuolellakin. Klaani on itse nikkaroinut pihaansa grillikatoksen ja laatoittanut sen ympäristöä; samoin erilaiset ylläpitotyöt kuten pihan siivous, grillipuiden teko ja seinien maalaus ovat yhteistä työtä – jollei hupia.

Muillekin kuin tupsulalaisille näkyviä talkoita puolestaan ovat olleet kolmet vapun ajan Yöväenbileet ja yhdet bommarit. Juhlat on ideoitu kantavan teeman ympärille ja lavastettu vaivaa säästämättä.Jokavuotisen itsenäisyyspäivän soihtukulkueet tehdään yhä Tupsulassa kiitokseksi ylioppilaskunnan taloudellisesta tuesta talon rakennusvaiheessa.

Tupsula on vuosien varrella saanut omat perinteensä. Historia elää mukana asukkaiden jokaisessa päivässä. Tästä kertokoon vaikkapa se, että osa talon asunnoista on säilyttänyt vanhan lempinimensä asukkaiden vaihtuessa – tai se, että tavallisista opiskelijataloista poiketen jokaisen vanhan asukkaan nimi tiedetään ja muistetaan.