Koja

Kirjaudu sisään »

TTYY:n historia: Opiskelijapolitiikka TTKY:n edustajistossa

helmikuu, 1970

Tamperelaisten teekkarien puoluepoliittisen kuohunnan vaihe rajautuu melko tarkasti 1970-luvun alkupuoleen. Politisoituminen tapahtui nopeasti Tampereen teekkarien aikana talvella 1969-70 ja alkoi laantua vuonna 1975.

Suuri murros tapahtui edustajistovaaleissa 1970. Tampereen teekkareiden ensimmäisissä edustajistoissa ei esiinnytty juuri poliittisin värein,  mutta kolmannet edustajistovaalit muuttivat suunnan kokonaan. Kun 1969 edustajista vain 3 oli tunnustanut poliittista väriä, 1970 ainoastaan 4 ilmoittautui sitoutumattomaksi.

Vuoden 1970 murros merkitsi vielä melko mietoa toiminnan politisoitumista. Se näkyi lähinnä siten, että edustajiston jäsenet alkoivat tunnustaa poliittista väriä ja asioista alettiin äänestää ja tehdä välikysymyksiä. Edustajiston ja hallituksen pohtimat asiat pysyivät kuitenkin lähellä teekkareiden omaa toimintakenttää, opiskelijoden edunvalvontaa.

Suurempi murros oli odotettavissa siinä vaiheessa, kun teekkaripäättäjistön porvarivalta murtui. Tähän viittasi jo Tampereen teekkarien ensimäinen hallituskriisi vuonna 1971. Markku Karvosen johtama kaikkien ryhmien hallitus antoi Metalliliiton lakosta poliittisluontoisen julkilausuman, jonka johdosta hallitus sai epäluottamuslauseen. Tilalle tuli Juhani Horellin porvarihallitus. Myös seuraavan hallituksen muodostivat porvarit.

Ensimmäisessä TTKY:n edustajistossa 1973 valta oli jakautunut tasan porvari- ja vasemmistoleirien kesken. Hallituksen muodostivat nyt ensimmäisen kerran vasemmistolaiset ja se näkyi tehdyn politiikan yleisilmeessä. TTKY:tä ei nähty vain opiskelijoiden etujärjestönä vaan osana maailmanlaajuista poliittista taistelua edistyksen ja imperialismin välillä. TTKY:n ensimmäisestä toimintakertomuksessakin käsiteltiin laajalti kansainvälistä poliittista tilannetta ja arvioitiin muun muassa Vietnamin sotaa, Chilen vallankaappausta, Neuvostoliiton liennytyspyrkimyksiä ja Afrikan kansojen vapaustaistelua puhtaasti vasemmiston näkökulmasta.

Myös paikallisessa vaikuttamisessa TTKY asettui osaksi isompaansa, valtakunnallista opiskelijaliikettä. Suomalainen korkeakoulumaailma eli hallinnonuudistuksen aikaa. Opiskelijat vaativat hallintoon suoraa demokratiaa eli yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta (YYÄ) hallintoelinten valintaan. Korkein päättävä elin olisi korkeakoulussa ollut salaisilla vaaleilla valittava valtuusto. Muutos olisi ollut valtava, kun sitä peilaa senaikaiseen tilanteeseen: vanhoilla korkeakouluilla ei yleensä ollut edes hallituksia, vaan asioista päättivät professorien muodostamat neuvostot.

Tampereen teekkarit osallistuivat helmikuussa 1970 valtakunnalliseen luentolakkoon YYÄ-periaatteen puolesta. Demokratiavaatimukset vaikuttivat osaltaan myös TTKK:n perustamistaisteluissa, sillä opiskelijat eivät aluksi olleet lainkaan tyytyväisiä väliaikaisessa hallintomallissa saamiinsa kahteen hallituspaikkaan. Tämä oli puuttuvan TTKY-asetuksen lisäksi kimmokkeena hallinnon boikotointiin.

Hallinnonuudistus alkoi saada valmiin muodon vuonna 1973. Asiasta edellisenä vuonna tehty ensimmäinen lakiesitys oli myötäillyt enemmän opiskelijoiden demokratiatoiveita, joten uutta, opiskelijoiden silmissä vesitettyä, esitystä vastustettiin ankarasti. SYL suositteli voimakkaita mielenilmauksia lakiesitystä vastaan ja TTKY lähti osittain mukaan toimintaan. SYL:n suunnittelemaa valtakunnallista luentoseisausta maaliskuun alussa tuettiin boikotoimalla luentoja myös TTKK:lla.

Osa TTKK:n opiskelijoista ei lähtenyt mukaan SYL:n organisoimaan lakko- ja mielenosoitusaaltoon. SYL:n piirissä TTKY:ta pidettiin siksi rikkurina. Porvarivaltaisena pysynyt Konekilta jatkoi osallistumista korkeakoulun hallintoon. Toisella puolella olivat muutamat arkkitehti- rakennus- ja sähkökiltojen edustajat, joiden toimintakomitea johti taistelua YYÄ-aatteen puolesta TTKK:lla.

TTKY:n hallitus vaihtui seuraavana vuonna porvarilliseksi, mutta nahistelu hallinnonuudistuksesta jatkui. Kommunisti- ja demariopiskelijat tekivät ylioppilaskunnan hallitukselle välikysymyksen hallinnonuudistuksen jarruttamisesta, koska nämä osallistuivat hallintoon SYL:n boikottisuosituksista huolimatta. Porvarit, keskusta ja sitoutumattomat nimittäin pyrkivät hallinnonuudistamiseen yhteistyön keinoin: hallintoon nimitettiin opiskelijajäsenet sillä ehdolla, että TTKK otti ylioppilaskunnan neuvottelukumppaniksi hallintoa uudistettaessa. Muut ryhmittymät eli suuri osa hallinnon opiskelijaedustajista jatkoi kuitenkin boikottia seuraavallekin vuodelle.

Porvarihallitukset jatkoivat yli 1970-luvun taitteen, sillä vasemmistoryhmät hukkasivat parina seuraavana vuonna hyvän vaalimenestyksensä keskinäiseen nahjaamiseen paikoista hallitusta muodostettaessa. Edunvalvontatyössä keskityttiin opiskelijan toimeentuloon, asumiseen ja harjoitteluun.

Tilaisuudet levitellä puoluetunnuksia vähenivät, kun TTKY:n 1976 vahvistetuissa säännöissä edustajiston toimikaudesta tehtiin kaksivuotinen. Opiskelijat suuntautuivat puoluepolitiikasta harrastekerhoihin ja kiltoihin. Vuosikymmenen viimeiset vaalit käytiin vielä poliittisin tunnuksin, mutta edustajiston työskentelyssä puolueet unohtuivat. 1980-luvulla politiikka painui alamaihin TTKY:n toiminnassa, kun puoluepoliittiset edustajistoryhmät hävisivät sitoutumattomille.

TTKY:n edustajistoryhmät 1986-87

Flexi-Blebs

Toimivat teekkarit

Tampereen teknillisen korkeakoulun tytöt köyhien ja sorrettujen puolesta

Cheers IVAtummajapehmeäon-edelleen-hyvääjamelkeinyhtähyvääkuinpontikka

Alte kamerade

Edullisimmat kirjahyllyt teekkareille myy T:mi J.Teerimäki

Edullisimmat kaukopurettavat puhelinvastaajat myy T:mi J.Teerimäki

Politiikan aallonpohjasta lähdettiin vuosikymmenen loppua kohti uuteen suuntaan. Teekkarit äänestivät edustajistovaaleissa vilkkaammin kuin opiskelijat keskimäärin ja valtaosa valituista edusti kiltoja tai merkittäviä kerhoja. Poliittista väriä kentälle toivat kokoomusteekkarit. Kokoomuslaiset jaksoivat repäistä hyviä kannatuslukuja vielä 1990-luvun alussa, mutta sen jälkeen edustajisto on jatkanut vaaleista toisiin ilman puoluetunnuksia ja yhä kilta- ja eturyhmävetoisemmin. Joissakin vaaleissa ääniä on lisäksi kerännyt joku yksittäinen, karismaattinen opiskelijahahmo tai huumorin keinoin liikkeelle lähtenyt kaveriporukka.

Nykyisessä kielenkäytössä "poliittinen" on tamperelaisille teekkareille lähes kirosana. Katsotaan, ettei puoluepolitiikan paikka ole ylioppilaskunnan hallinnossa: se johtaa vain aatteelliseen väittelyyn, jonka sijasta tarvitaan käytännöllistä päätöksentekoa opiskelijoiden yhteisen hyvän edistämiseksi.