Koja

Kirjaudu sisään »

Killat ja kerhot 1965-2002: Tampereen Teekkarien Perinneseura PerSe

maaliskuu, 1993

(Kirjoittanut St. Petersburger, varapuheenjohtaja v.2002)

1990-luvun alkuaikana teekkaritoiminta haki muotojaan. Ylioppilaskunnassakin oli vain kulttuurivastaava, ja killat keskittyivät jäsentensä kanssa heilumiseen. Akateemiset vuosijuhlatkin olivat säästöliekillä, ja laulukulttuuri oli muutaman saunoja kiertävän wanhan aktiivin varassa.

Tämäntyyppisessä maailmantilanteessa, muun muassa Skillan puheenjohtajina toimineet teekkariaktiivit Kai Vuokko ja Markku Tavasti, saivat päissään idean: "Perustetaan kerho, joka ajaa teekkariuden aatetta hurskastuneisiin kanssaopiskelijoihin." Ensin keksittiin vetävä nimilyhenne, josta kehiteltiin kerhon (Seuran) nykyinen nimi. Toimintaperiaatteeksi ajateltiin teekkaritoiminnan kehittäminen, järjestäminen ja siihen osallistuminen. 

10.3.1993 kerääntyi sekalainen joukko kilta- ja ylioppilaskuntahommissa kannuksia keränneitä hemmoja Seuran perustavaan kokoukseen. Kokouksessa kaikki läsnä olevat nimettiin varapuheenjohtajiksi. Seuran asusteeksi päätettiin Frakki, koska se on paras asuste juhlistamaan mitä monipuolisempia tilaisuuksia. Väriksi valittiin puna-valkoinen raidoitus, koska siinä yhdistyvät ylioppilaskunnan ja Hämeen värit. Sääntöihin kirjattiin tasavertaisuuden periaate jäsenen sukupuoleen, ikään tai asemaan nähden. Alusta alkaen on Seuran jäseniksi ollut mahdollista kutsua sekä naisia että mihiä, mikä erottaa Seuran monista muista jäsenensä itse valitsevista kerhoista.

Seuran vapaa-ajan tila Seurahuone, ei ole aina ollut kovin tunnettu käsite aktiiviopiskelijoille. Onpa joskus tuoretta jäsentä jouduttu hakemaan ravintola Seurahuoneen (Hämeenpuistossa) lukittuja ovia rynkyttämässä Herwantaan. Kokouskutsussa oli toki mainittu kokouksen pitopaikaksi Seurahuone, mistä ilmeinen sekaannus. 

Teekkaritoiminnan aktiivinen tukeminen tarkoitti hyvin monipuolista läpileikkausta koulumme akviteeteista. Näkyvä osallistuminen ja varsinkin kovaääninen laulaminen luo esimerkkiä muille opiskelijoille. Tapahtumia keksittiin itse ja toteuttiin myös visiot. Omalta osaltaan pyrittiin vaikuttamaan myös kiltojen ja ylioppilaskunnan tapahtumiin. Esimerkiksi eri tahojen vuosijuhlia järjestämässä oli 1990-luvulla lähes poikkeuksetta mukana joku seuralainen.

Edustajistoon mentiin vuonna 1993 vaalien jälkeen peräti kuuden paikan turvin, joten myös sieltä käsin päästiin vaikuttamaan. Hallistuvastuutakaan ei ole pakoiltu, sillä lähes joka vuosi on ollut vähintään yksi Seuran jäsen hallituksessa. Ennätys tehtiin vuonna 1999, jolloin hallituksessa oli peräti neljä seuralaista. 

Teekkariravintola Cupola oli sydäntä lähellä. Seura järjesti vuosittain vähintään viidet isot tai keskisuuret opiskelijabileet, joilla saatiin paikkaan vakikävijöiden lisäksi sekä uusia että vanhoja opiskelijoita ja jokunen Herwannan hurjakin. Ikimuistoisimmat lienevät ensimmäiset bileet teemalla Aviisi Destroyer, jonka tarkoituksena oli olla vastalause Aviisin teekkareita rienaaville kirjoituksille. Mutkikkaiden vaihden jälkeen (seitsemän viranomaista) saatiin lupa polttaa Aviiseja Cupolan sisäpihalla, kun niitä oli ensin kilpailuhenkisesti revitty nipuittain ravintolan sisällä.

Julkaisutoiminnassa otettiin vastuu teekkarikalenterista peräti kolmeksi vuodeksi, vaikka taloudessa ei eletty nousukautta. Joka vuosi kuitenkin kalenteri saatiin ajoissa opiskelijoille. Vuonna 1994 ylioppilaskunta lanseerasi fuksipassin ja vanha palapeli heitettiin romukoppaan tarpeettomana. PerinneSeura teki kuintekin TEA-clubin Blebeijien avustuksella oman palapelinsä, jota voi keräillä passin ohessa täyteen. Vuonna 1995 tehtiin myös ensimmäinen uuden ajan tamperelainen teekkarilaulukirja Rasputin.

Meriittejä on kerätty monelta saralta. Unikko-hirsimökin rakentamisen maailmaennätys on vieläkin Seuran nimissä (toim. huom. kirjoitus laadittu v. 2002). Akateemisesta kyykästä on kolme maailmanmestaruutta ja useita mitalisijoja. Tampin myynnissä on saavutettu useita myyntikilpailujen kolmoisvoittoja ja jokunen kaksoisvoitto kaupan päälle. Jouknen jäynäkin on tullut tehtyä, joista tosin yksi meni niin hyvin läpi, että Turun Sanomat oli useamman vuoden kenkulla päällä.

Keväällä 2003 PerinneSeura täytti kynnen vuotta. Alkuaikojen toiminnasta on parhaat palat säilyneet, uusittuna toki, toimintaperiaatteista mukana. Vuosien mittaan on toimintaan lisätty esimerkiksi Bommarien kehittämiseen (esimerkiksi lava, narikka ja luiskasisäänkäynti), Akateemisen mäkihypyn yhteydessä järjestettä Rinnehässäkkä, Teekkaripoolo, Sunnuntaikyykkäilyt, Wappusilli ja Grande Finale (risteily koulun loputtua Pyhäjärvelle)