Koja

Kirjaudu sisään »

Teekkarin henkinen elämä: Elokuvatoiminta Hervannassa

syyskuu, 1991

Toim. huom. Allaoleva artikkeli peräisin vuoden 2002 historiikistä "Koskessa kastetut: Teekkarieloa Tampereella 1965-2002"

Samaan aikaa Cinolan elokuvatoiminnan aloittamisen kanssa ylioppilaskunnassa oli vireillä kaksi suurta projektia: Teekkarisaunan rakentaminen ja Teekkariravintola Cupolan toiminnan pyörittäminen. Elokuvateatterihanke oli näitä kahta huomattavasti pienempi projekti, mutta kuitenkin merkityksellinen ylioppilaskunnalle ja koko hervantalaiselle kulttuurielämälle.

Hervannan vapaa-ajankeskukseen, samaan pihapiiriin Cupolan kanssa, oli rakennettu tilat elokuvateatterille hervantalaisia elokuvanystäviä ajatellen. Kaupalliset elokuvateatterin pyörittäjät kuitenkin vaihtuivat jatkuvasti, eikä toimintaa saatu vakiinnutettua. Apulaiskaupunginjohtaja Kaarina Suonio oli Cupolan tiimoilta yhteydessä Teekkariravintolat oy:n puheenjohtajaan Pekka Jussilaan. Suonio kysäisi, olisiko teekkareilla kiinnostusta aloittaa elokuvatoiminta Hervannassa. Kaupunki oli aktiivinen tarjoamaan elokuvatoiminnan pyörittämistä Hervannassa, ja ylioppilaskunnalla oli intressejä ottaa tarjous vastaan. Jussilla ja ylioppilaskunnan pääsihteeri Mika Uusi-Pietilä alkoivat tehdä suunnitelmia kannattavuudesta ja toimintaideasta yleensä.

Tarjous päätettiin ottaa vastaan monestakin syystä. Ensinnäkin ylioppilaskunnalle oli eduksi pitää hyvät suhteet Tampereen kaupunkiin. Toinen tekijä oli Cupolan sijainti samassa pihapiirissä. Toimiva elokuvateatteri saisi ihmiset liikkeelle ja toisi ihmisvirtaa myös vieressä olevaan Cupolaan. Myös Cupolan nuorisodiskomaineesta haluttiin päästä eroon ja saada aikuisempia ihmisiä liikkeelle.

Kolmas syy tarjouksen hyväksymiseen oli pienet taloudelliset riskit. Cinolan organisaatio oli kevyt, jolloin ei ollut riskiä suuriin tappioihin. Laskelmien mukaan elokuvatoimintaan kannatti lähteä mukaan, jos näytöksiin saadaan keskimäärin vähintään 17 katsojaa. Taloudellisen riskin pienuuteen vaikutti sekin, että filmivuokra maksettiin lipputulojen mukaan. Elokuvateatterin tiloissa oli alusta asti myös muuta kulttuuritoimintaa, jolloin kaupungin perimä vuokrakin saatiin neuvoteltua edulliseksi. Salit laitteineen olivat jo valmiina kaupallisten elokuvateattereiden jäljiltä.

Tärkeä syy elokuvatoiminnan aloittamiseen oli myös hervantalaisen kulttuurielämän kehittäminen ja hervantalaisten palveleminen. Elokuvateatterilla oli sosiaalinen tilaus Hervannassa, ja paikalliset asukkaat ovatkin vuosien mittaan tottuneet käymään elokuvissa Cinolassa. Cinola on tällä hetkellä merkittävä hervantalainen kulttuurintarjoaja.

Ylioppilaskunnan uuden elokuvateatterin piti tietysti saada nimi. Koska elokuvateatteri ja Cupola olivat yhteydessä toisiinsa, keksittiin nimikin yhtenäiseksi Cupolan kanssa. Nimeä ei tarvinnut sen kummemmin miettiä.

Lähtökohtana oli alusta alkaen pitää lipun hinta edullisempana kuin kaupungissa. Tarkoitus ei ollut saada Cinolaan ensi-iltoja, vaan pikemminkin suosittuja elokuvia pienellä viiveellä. Alkuvuosina viive oli pitempi, mutta nykyään elokuvat ovat lyhytikäisiä, ja ne saadaan Cinolaankin muutaman viikon kuluttua ensi-illasta. Ykkössaliin valitaan suosituimpia elokuvia, ja kakkossalissa voidaan joskus pyörittää myös taide-elokuvia tai muita pienempää yleisöä kiinnostavia elokuvia.

Ensimmäiset elokuvat esitettiin Cinolassa syksyllä 1991. Alusta asti Cinolan käytännön asioista on vastannut elokuvateatterinhoitajaksi nimetty Esko Mäkelä. Hän on hoitanut itsenäisesti myös elokuvavalinnat. Myös talkootyötä on käytetty Cinolan toiminnan pyörittämiseen. Alkuaikoina ylioppilaskunnassa oli lipunmyynti- ja -repimislistoja, joihin saattoi ilmoittautua talkoisiin. Palkkioksi sai katsoa ilmaiseksi elokuvia.

Ensimmäisenä toimintavuonna elokuvia näytettiin torstaista sunnuntaihin, sitten perjantaista maanantaihin, ja nykyään näytöksiä on perjantaista tiistaihin. Muina päivinä elokuvateatterin tilat ovat Tampereen kaupungin kulttuuritoimen käytettävissä.

Cinola on alkuajoistaan asti ollut myös osa teekkarivappua. Vappua edeltävänä torstaina esitetään suositut Wappuleffat, joista toinen on ollut joka vuosi yhtä poikkeusta lukuun ottamatta Blues Brothers ja toinen Wappuleffa on vaihdellut vuosittain. Blues Brothersia aiotaan pyörittää niin kauan kuin se vetää salit täyteen.

Syksyllä 1997 Cinola siirtyi digiaikaan. Tekniikka onkin tällä hetkellä parasta, mitä rahalla voi saada. Digitaaliäänet vaikuttivat myös katsojamäärien lisääntymiseen. Reilun kymmenen vuoden aikana Cinola on vakiinnuttanut paikkansa osana ylioppilaskuntaa ja hervantalaista kulttuurielämää.

Oman elokuvateatterin lisäksi korkeakoululla on voinut harrastaa elokuvia myös elokuvakerhoissa. Elokuvakerho Nykyaika perustettiin 1970-luvun lopulla, ja sen toiminta hiipui kymmenen vuotta myöhemmin. Toiminta oli jo Cinolan perustamisen aikaan näivettynyt, joten kerhon kokemusta elokuvanäytännöistä ei juuri voitu hyödyntää.

Elokuvakerho Nykyajan toimintaan kuului viikoittaiset elokuvanäytännöt. Tärkein osa kerhon toimintaa olivat sarjaesitykset. Lisäksi esitettiin lyhytelokuvia. Elokuvia esitettiin korkeakoulun tiloissa tai Hervannan vapaa-aikakeskuksen palloilusalissa. Nykyajalla oli myös videokirjasto, joka oli hankittu nauhoittamalla televisiosta elokuvia. Kerhohuoneesta saattoi lainata videokameraa ja editointilaitetta.

Vuonna 1997 perustettiin elokuvien tekemiseen keskittynyt elokuvakerho Herwoodin Wilmi HeWi. Tavoitteena oli koota yhteen elokuvista ja erityisesti videoelokuvien teosta kiinnostuneita ihmisiä ja toisaalta saada toiminnalle myös rahallista tukea. Hyvin nopeasti perustamisen jälkeen syntyi kaksi lyhytelokuvaa – Agre (1997) ja Meedio (1998).

Seuraavat videoelokuvat olivatkin yksityisiä projekteja, joissa HeWin roolina on niistä kiinnostuneiden välinen yhteydenpito. Näin syntyneitä lyhytelokuvia olivat Perinteitä vaalimassa (2000), Naksu (2000) ja Hermostunut pyrkyri (2001). Näistä viimeisin oli kirjoitettu erityisesti roolien omaksumisen harjoittelua varten. Lisäksi kerholaiset ovat tehneet muutamia tallenteita myös TTKY:n muiden alayhdistyksien kanssa. Tuotantoa on esitetty myös julkisesti sekä televisiossa että erilaisissa kilpailuissa ja alan festivaaleilla.