Koja

Kirjaudu sisään »

Hervantaan

tammikuu, 1972

Toim. huom. Allaoleva artikkeli peräisin vuoden 2002 historiikistä "Koskessa kastetut: Teekkarieloa Tampereella 1965-2002"

Tampereen teknillisen korkeakoulun siirtyminen Hervantaan suunniteltiin jo varhaisessa vaiheessa. Ensimmäinen periaatepäätös Hervantaan perustettavasta kampusalueesta, yliopiston ja teknillisen korkeakoulun yhteisestä kampusalueesta, tehtiin kesällä 1965. Astetta konkreettisemmalle tasolle päästiin vajaan vuoden päästä, kun Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti Tampereen teknillisen korkeakoulun rakennustoimikunnan. Toimikunta jätti ehdotuksensa vuotta myöhemmin, huhtikuussa 1967.

Teekkarit antoivat suunnitelmien edetä.  Tampereen yliopiston opiskelijat vastustivat Hervanta-kampuksen synnyttämistä äänekkäästi jo vuoden 1968 alusta, mutta teekkarit innostuivat tarkastelemaan hanketta vasta pari vuotta myöhemmin.

Syksyllä 1970 havaittiin, että Hervanta-suunnitelmasta oli tulossa totta. Koneosaston rakentamisrahat olivat tuolloin tulossa valtion seuraavan vuoden budjettiin. Nyt teekkaritkin heräsivät ja ryhtyivät tutkimaan papereita. Huomiota kiinnitettiin hankkeen teekkareiden mielestä puutteelliseen suunnitteluun. Suunnittelussa nähtiin kahdenlaista vikaa: korkeakoulun kokonaisuunnittelu oli puutteellinen eikä Hervanta tulisi vuosikausiin olemaan sopiva tieteellinen ja sosiaalinen ympäristö korkeakoululle.

Teekkarit muotoilivat asiasta muistion, jossa vertailtiin erilaisia sijoitusvaihtoehtoja korkeakoululle. Kymmenen paikkaa todettiin Hervantaa paremmiksi. Listalla olivat jopa tuolloin vilkkaasti toimivien Takon ja Tampellan tehtaiden alueet Tampereen keskustassa. Ykkösvaihtoehtona pidettiin Petsamoa, jossa korkeakoulun rakentaminen saisi alkaa Litukan siirtolapuutarhan paikkeilta. Muistio toimitettiin muun muassa eduskunnalle ja Tampereen kaupungin edustajille.

Kaikki eivät olleet samaa mieltä Hervannan vastustajien kanssa. Muistiosta äänestettiin Tampereen teekkarien hallituksessa ja se hyväksyttiin lopulta vain yhden äänen enemmistöllä. Hallituksessa tuolloin vaikuttanut Erkki Uusi-Rauva muistaa suuren osan opiskelijoista odottaneen omaa korkeakoulurakennusta ilolla: olihan tähän asti jouduttu juoksemaan luennolta toiselle kaupungin eri puolilla sijaitseviin kiinteistöihin, eikä opiskelijoillakaan ollut yhtä yhtenäistä kokoontumistilaa opiskelupaikan lähellä.

Hervannan vastustajien joukko laajeni kauas opiskelijapiirien ulkopuolelle. Korkeakouluhanketta olivat kaatamassa muun muassa Arkkitehtiliitto ja joukko kansanedustajia. Koneosaston rahat säilyivät kuitenkin budjetissa ja rakentaminen alkoi vuonna 1971.

Viimeiseksi esteeksi Hervantaan muutolle yritettiin vielä valittaa Hervannan asemakaavasta. Tampereen yliopiston ylioppilaskunta ja TKY tekivät sisäasiainministeriöön valituksen Hervannan korkeakoulualueen asemakaavan erillispäätöksestä. Ylioppilaskunnat katsoivat, että asemakaavaratkaisu johtaisi korkeakoulun kampusmaistumiseen ja eriytymiseen.

Valitus kaatui kesäkuussa 1971, minkä jälkeen opiskelijat luopuivat vastustelusta ja yhtyivät suunnittelemaan Hervannan korkeakoulusta mahdollisimman hyvää opinahjoa myös itselleen.

Arkkitehtiosasto seuraa perässä

Hervanta-sota ei ollut aivan kokonaan ohi, vaikka sen aikaa eläneet opiskelijat olivat valmistuneet jo kauan sitten. Päätös arkkitehtiosaston siirtämisestä Tampereen keskustasta Hervantaan sai vastaansa koko osaston väen, opiskelijoiden lisäksi henkilökunnan parikymmentä vuotta alkuperäisen Hervanta-sodan jälkeen.

Vuoteen 1996 arkkitehtuurin osasto oli ainoa TTKK:n osasto Hervannan ulkopuolella. Keväällä 1995 opetusministeriö ja TTKK sopivat vuoden tulossopimuksen yhtenä yksityiskohtana osaton siirrosta keskustan vuokratiloista Hervantaan omalle campukselle, jonne tuli tilaa korkeakoulun laajentuessa uudella rakennuksella, Festialla.

Siirtoa vastustavat lehtiartikkelit ja arkkitehtien kirjeet eri puolilta maailmaa eivät muuttaneet kehityksen suuntaa, eivät edes hidastaneet sitä. Siirto tapahtui sopimuksen mukaisessa aikataulussa niin, että syksyllä 1996 arkkitehdit opiskelivat rakennustalossa.

Ylioppilaskunnalle arkkitehtien muutosta oli se harmi, että ylioppilaskunnalle luvatut laajemmat tilat menivät tässä vaiheessa arkkitehtiopiskelijoiden piirustussaleiksi. Myöhempää vaikutusta on kuitenkin pidettävä enemmän myönteisenä kuin kielteisenä: aiemmin hyvinkin tiukasti omassa porukassaan liikkuneet arkkitehdit ovat vähä vähältä nivoutuneet aiempaa tiiviimmäksi osaksi teekkariyhteisöä.

Teekkarit – osa Hervantaa

Teekkareista on Hervannan-vuosien aikana tullut leimallinen osa Hervantaa. Teknillinen korkeakoulu ja sen kylkeen syntynyt teknologiakeskus Hermia luovat Hervannalle mainetta talouden, tieteen ja tekniikan maailmassa, mutta hervantalaista katukuvaa värittävät opinahjoaan enemmän sen opiskelijat, teekkarit itse.

Teekkarit olisivat lukumääränsä ansiosta osa Hervantaa vain olemalla siellä, mutta siihen ei ole tyydytty. Teekkarit ovat vaikuttaneet Hervantaan aktiivisesti. Heillä on ollut merkittävä osa kaupunginosan kulttuuri- ja viihdetarjonnassa elokuvakerho Nykyajan, elokuvateatteri Cinolan ja ravintola Cupolan pyörittäjinä. Kaikkien kolmen ovet ovat olleet avoinna muillekin kuin opiskelijoille.

Hervantalaisille on tarjottu sellaisiakin aktiviteetteja, joista teekkarit eivät kostu kuin antajan osan: esimerkiksi vuoden 1980 tempausviikolla Hervannan lapsille järjestettiin peuhapäivä ja vuoden 1986 Hervantapäivänä ylioppilaskunta järjesti kaikille lapsille Ahvenisjärven ympärijuoksun.

Hervantalaiset yrittäjät ovat huomanneet teekkarien ansiot hyvissä ajoin. Jo vuonna 1983 TTKY sai Hervannan meriittitiilen tunnustukseksi toiminnastaan Hervannan tunnetuksi tekemisessä.