Koja

Kirjaudu sisään »

Teekkarin henkinen elämä: Tempauksia hyvän asian puolesta

huhtikuu, 1980

Toim. huom. Allaoleva artikkeli peräisin vuoden 2002 historiikistä "Koskessa kastetut: Teekkarieloa Tampereella 1965-2002"

Tempaukset kuuluvat oleellisena osana teekkarikulttuuriin, ja niitä on järjestetty lähes koko teekkarihistorian ajan. Killat ja kerhot ovat järjestäneet pienimuotoisia tempauksiaan - suuremmat tempaukset on järjestänyt ylioppilaskunta yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa.

Tempauksen ohjelma on suunniteltu teekkarijoukon ulkopuoliselle kansalle, ja se koostuu tempauksen teemaan liittyvästä asiapitoisesta ohjelmasta sekä monipuolisesta viihteestä. Tempauksen teemana on usein ollut ajankohtainen hyvä asia, joka on yhteiskunnallisesti tärkeä ja teekkareiden kannalta epäitsekäs. Tempaukset ovat tehneet tunnetuksi myös tekniikkaa tieteenalana ja tieteen harjoittajia.

Tempauksen tarkoitus on myös koota teekkareita yhteiseen toimintaan ja kohottaa teekkarien profiilia mahdollisimman suurella näkyvyydellä ja näyttävyydellä. Tempaukset kohottavat teekkari-itsetuntoa, antavat elämyksiä toteuttajilleen ja tuovat vaihtelua opiskelurutiineihin. Seuraavassa esitellään muutama merkittävä tempaus ylioppilaskunnan historiassa.

Haavoittuneet Freskot -tempaus järjestettiin huhtikuussa 1980, ja sillä kerättiin rahaa Tampereen Tuomiokirkon freskojen puhdistamiseen ja pelastamiseen. Tempauksen puuhamiehet olivat Henri Palmqvist ja Seppo Markku. Suojelijana toimi tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Tempaus toteutettiin yhteistyössä Tampereen evankelisluterilaisten seurakuntien ja Tampereen konservatorion kanssa. Tempausviikon aikana myytiin taidegraafikko Veikko Ståhlmannarin lahjoittamaa grafiikkalehteä ja valokuvaaja Matti J. Kalevan lahjoituksena kuvaamaa julistetta. Lisäksi järjestettiin marssi Kalevan kirkolta Keskustorille sekä konsertti Tuomiokirkossa, jossa esiintyivät diplomiurkuri Anssi Mattila ja Tampereen konservatorion oppilaskunta. Tuomiokirkossa oli tempauksen aikaan opastus kirkkoon tutustujille. Kaiken kaikkiaan tempaus onnistui yli kaikkien odotusten, sillä rahaa freskojen kunnostamiseen saatiin kerättyä noin 100 000 markkaa.

Vammaisten vuoden kunniaksi tempaistiin vuonna 1981. Esteet pois -tempaus toteutettiin yhteistyössä Invalidiliiton, TAMY:n, TLK:n ja Tampereen kynnys ry:n kanssa. Päävastuussa olivat kuitenkin TTKY ja Invalidiliitto. Tempauksen suojelijana toimi tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Teekkareista tempausta toteuttamassa olivat Kari Kankaala, Heikki Karjalainen ja Seppo Markku.

Tempauksen tarkoituksena oli korostaa ympäristön suunnittelua niin sanotun heikomman lenkin periaatteella. Liikuntaesteisiksi luettiin muun muassa vammaiset, vanhukset, lapset ja lastenvaunuja työntävät vanhemmat.

Tempauksen aikana ryhmä teekkareita ja vammaisia kulki julkisia liikennevälineitä käyttäen halki Suomen reittiä Utsjoki–Rovaniemi–Oulu–Kuopio–Lahti–Tampere–Helsinki. Paikkakunnilla järjestettiin tiedotus- ja testitilaisuuksia eri teemoista. Samalla luovutettiin vetoomuksia paikkakunnan päättäjille.

Tempauksen tavoitteina oli vaikuttaa asenteisiin ja lainsäädäntöön, kerätä rahaa apuvälineautoa varten ja osoittaa, miten suuria vastuullisella ja rakentavalla yhteistyöllä saa aikaan.

Tempaus päättyi eduskuntatalon portailla pidettyyn tiedotus- ja demonstraatiotilaisuuteen. Kaksi pyörätuolissa istuvaa kannettiin eduskunnan portaat ylös ja tyhjä pyörätuoli päästettiin poukkoilemaan vapaasti alas. Kaiken kaikkiaan tempaus sai paljon julkisuutta, sillä siitä uutisoitiin lehdissä, paikallisradioissa, valtakunnan verkossa ja pääuutislähetyksessä.

Mittava Älä jää junasta -tempaus järjestettiin tekniikan teemavuoden 1988 syksyllä. Tempauksen tarkoituksena oli mainostaa tekniikkaa ja tekniikan opiskelua. Tempauksessa oli mukana kaikki teekkariylioppilaskunnat sekä Tekniikan Akateemisten liitto TEK. TTKY:stä tempausta organisoi Kaija Kantola.

Tempausjuna kiersi Suomea kahden viikon ajan mukanaan 140 teekkaria, joista 20 oli tamperelaisia. Junan reitti kulki Itä-Suomesta kohti pohjoista ja länsirannikkoa takaisin. Pysähtymispaikkakunnilla järjestettiin toritapahtuma ja abi-infoja sekä yritys-ekskursioita. Toritapahtumassa esitettiin näytelmä ja yllytettiin ohikulkijoita pelaamaan leikkimielisiä pelejä. Abi-infossakin oli oma, täytekynän keksimisestä kertova, näytelmänsä. Samalla jaettiin abeille asiallista tietoa tekniikan opiskelusta korkeakoulussa.

Teekkarilakki täytti sata vuotta 21.4.1993. Päivää juhlistettiin järjestämällä korkeakoulun pihalla Teekkarilakki sata vuotta -tempaus. Juhla alkoi räntäsateisesena päivänä patsaan paljastuksella. Ohjelmassa oli koulun rehtorin Timo Lepistön puhe ja historiatietoa teekkarilakin vaiheista. Ohjelmasta vastasivat Retuperän WBK, Pullopojat, Torvikopla, Teekkarilaulajat (??) ja Samba Roseira. Koulun pihaan oli pystytetty suuri sirkusteltta, josta sai ostaa olutta. Juhlaa varten oli koottu Teekkarilakki sata vuotta -lauluja. Tempauksen tarkoituksena oli paitsi juhlia teekkarilakin satavuotista historiaa myös parantaa Cupolan taloudellista tilannetta.

Syyskuussa 1993 toteutettiin Blebeijien organisoima värikäs Lähtölaukaus-tempaus yrittäjyyden puolesta. Tällä tempauksella haluttiin osaltaan valaa luottamusta Suomen kansaan ja olla esikuvana lannistumattomalle toiminnalle ja halulle selviytyä maailmassa lamasta huolimatta. Samalla haluttiin korostaa yrittäjyyden olevan muutakin kuin vain oman yrityksen perustamista ja pyörittämistä. Yrittämisen tulee näkyä kaikissa toimissamme, myös korkeakoulumme opettajien ja opiskelijoiden toiminnassa. Lähtölaukaus oli alku myös IIDA-ideakilpailulle.

Keskustorilla vietettyyn iloiseen päivään sisältyi hernerokan myyntiä, musiikkia, erilaisia puheenvuoroja sekä itse Lamapeikko, jonka opiskelijat moukaroivat palasiksi. Tempauksen aikana Keskustorille oli pystytetty telttoja, joissa oli mahdollisuus tutustua pykäläviidakkoon, pelata presidenttipeliä ja huutaa lamalle.

Matikka vai silakka -tempaus järjestettiin maaliskuussa 1996, ja sen tarkoituksena oli kohottaa lukion laajan matematiikan, fysiikan ja kemian suosiota. Tamperelaisista tempaukseen osallistuivat Miia Jokinen, Minna Kytölä, Tommi Reiman, Mikko Rintala, Teija Tomminen ja Mervi Urtamo.

Noin viikon kestäneessä tempauksessa oli mukana nelisenkymmentä opiskelijaa kaikista Suomen teknillisistä korkeakouluista ja yliopistoista. Mukana oli myös Polyteknikkojen kuoron pojista koostunut viisihenkinen kvartetti Temppu. Tempaus oli TEKin järjestämä, ja sillä oli paljon sponsoreita teollisuudesta.

Tempaus eteni reittiä Pori/Maarianhamina–Vaasa–Jyväskylä–Kuopio–Lahti. Paikkakunnat oli valittu ympäri Suomea sillä perusteella, että paikkakunnalla ei ole teknillistä korkeakoulua. Jokaisessa kaupungissa viivyttiin yksi toimelias päivä. Iloinen teekkarijoukko jakaantui 3–5 hengen sekalaisiin ryhmiin, jotka levittäytyivät kulloisenkin kaupungin kaikille yläasteille.

Yläasteikäisille kerrottiin, kuinka tärkeää olisi lukea lukiossa laajaa matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa ja kuinka paljon siitä on hyötyä jatkossa opiskelupaikkaa haettaessa. Tempauksessa esiteltiin paitsi teknillisiä korkeakouluja myös muita opiskelumahdollisuuksia, joihin laaja matematiikka on pakollinen pääsyvaatimus tai siitä saa lisäpisteitä.

Koulukierroksen loppumisen kunniaksi päätettiin saunoa Lahden torilla. Telttasaunan pystyttäminen kivetykselle vaati hiukan luovuutta, mutta kyllä teekkari saunan vuoksi seisoo vaikka elävänä narukeppinä. Saunassa oli kyllä ihan lämmin, mutta jäinen maa kipristeli varpaita...